Outi Mäkelä Kansanedustaja Outi Mäkelän US-blogi

Valmetilla töihin?

Suomessa on hienoja perinteitä autonvalmistuksessa. Uudessakaupungissa on pitkäaikaisen päätuotteen eli Saabin eri mallien lisäksi tehty Talbot Horizonia ja Solaraa, Lada Samaraa, Opel Calibraa, sekä Porsche Boxsteria ja Caymania. Uutena aluevaltauksena on amerikkalaisen Fisker Karma -luksushybridin valmistus, joka käynnistyy tänä vuonna. Ehkä vieläkin kiinnostavampi uutuus on tehtaan omaa suunnittelua edustava Eva-sähköautokonsepti, joka esitellään juuri meneillään olevassa Geneven autonäyttelyssä.

Suomalainen autonvalmistus on volyymiltaan pienimuotoista eikä siitä ainakaan aivan lähitulevaisuudessa ole tulossakaan mitään massamittaista toimintaa. Voikin olla, että juuri uudenlaisten ideoiden kehittäminen ja tuotteistaminen sekä pitkälle erikoistuneiden tuotteiden kuten Fisker Karman valmistaminen ovat niitä syömähampaita, joilla tämä pieni mutta dynaaminen ala voi nakertaa maailmalta oman pienen osansa tulevaisuuden markkinoista.

Sähköautoihin kohdistuu suuria odotuksia ja kiinnostusta. Monet suuret autonvalmistajat paiskivat hiki hatussa töitä saadakseen markkinoille pelkällä sähköllä kulkevan auton, jossa oltaisiin tyydyttävästi ratkaistu ne ongelmat, jotka ovat tähän asti olleet sähköautojen rasitteena. Akuston olisi jaksettava viedä autoa kertalatauksella reilusti toista sataa kilometriä maantienopeuksilla. Hankintahinta pitäisi saada vastaavan kokoisen polttomoottoriauton tasolle tai mielellään jopa vähän sen alle.

Satasta kulkeva sähköauto, jonka lataus riittää 150 kilometrin ajoon, ratkaisisi pääosan niistä ympäristöongelmista, jotka pääkaupunkiseudun työmatkaliikenne aiheuttaa. Valmetin Eva-konseptissa energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä on pyritty ratkaisemaan kokonaisvaltaisella otteella. Huomiota on kiinnitetty niin moottoritekniikkaan kuin auton materiaalien ja rakenteiden painoon sekä energiaa säästävän ajotavan ja reittien opastamiseen. Vaikka kyseessä on vasta konsepti, suunta on oikea.

Valtion osalta päästöttömään maantieliikenteeseen voitaisiin luoda kannustimia verotusta suuntaamalla. Päästöttömyyden suosiminen onkin ollut suuntana, kun ajoneuvoverotusta on uudistettu. Mielestäni tällä linjalla on jatkettava. Autoilla tapahtuva kaupunkiseutujen työmatkaliikenne olisi ehdottoman järkevää saada kulkemaan sähkön voimalla. Se vähentäisi kaikenlaisia päästöjä ja varsinkin pienhiukkaspäästöjä, jotka aiheuttavat vuosittain valtavat terveydelliset ja taloudelliset menetykset. Työmatkaliikenteen sähköistäminen tekisi suurista ympäristö- ja terveyshyödyistä totta merkittävästi nopeammin ja vähemmillä julkisen rahan panostuksilla kuin esimerkiksi monet kaavaillut ratahankkeet. Ne toteutuvat joskus tulevina vuosikymmeninä, mutta pääkaupunkiseudulla ei ole aikaa odottaa niin kauan. Toivottavasti mahdollisimman pian voidaan Nurmijärveltäkin ajaa Helsinkiin töihin päästöttömällä sähköautolla, joka on toteutettu Valmetin teknologialla!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Juhani Putkinen

Allekirjoitan Outin hyvän artikkelin.

Juhani Putkinen

Silinteri (nimimerkki)

Mistä OM ajattelit tämän sähkön kaikille autoille saada? Pistorasiasta?
Sähköauto ja lähitulevaisuuden tekniikalla on utopiaa, jo pelkästään hintaa on mahdotonta saada kilpailukykyiseksi: kuinka paljon halvempi sähköauton, jolla pääsee 150km, tulisi olla jotta se olisi varteenotettava vaihtoehto autolle, jolla tankillisella pääsee esimerkiksi 700km?

p.s. miksi työmatkaliikenteeseen tarkoitetun auton pitäisi kulkea yli 60km/h?

siviilitarkkailija (nimimerkki)

[lainaus]Satasta kulkeva sähköauto, jonka lataus riittää 150 kilometrin ajoon, ratkaisisi pääosan niistä ympäristöongelmista, jotka pääkaupunkiseudun työmatkaliikenne aiheuttaa.[/lainaus]

Arvoisa kommunistisen kokoomuspuolueen edustaja. Kuinka aiotte paketoida lisääntyvän sähköautoliikenteenne jo nyt ahtaaseen ja rapistuvaan tieverkkoon jota ei esimerkiksi Helsingissä ei edes aurata lumesta vapaaksi.

Osmo Soininvaara (nimimerkki)

Outi unohtaa auton viemän tolkuttoman tilantapreen. Sähköautolla voi huristella kyllä Nurmijärvellä, mutta Helsinkii ei mahdu enempää autoja. Pidämme kaupunkimme mieluummin kaupunkina kuin puramme sen parkkipakkojen tieltä.

Markku (nimimerkki)

Niin todella, miksi ahtaa niin paljon työpaikkoja Helsinginniemelle. Ryhdytään siirtämään työpaikkoja muualle metropolialueelle, jolloin voidaan luoda liikenteelle ja pysäköimiselle paremmat olosuhteet. Ehkä jopa työmatkat lyhenevät ja helsinkiläisille jää enemmän tilaa elää ja olla.

Silurus (nimimerkki)

#4: Parkkipaikkoja mahtuu tarvittaessa paljonkin Helsinkiin. Todennäköisesti kaksi tärkeintä syytä parkkitilojen vähyyteen Helsingissä on museovirasto ja yhteisomistuksessa olevat kadut.

Helsingissä on runsaasti taloja, jotka voitaisiin kokonaan purkaa tai korvata parkkihalleilla tai ainoastaan varata alemmista kerroksista parkkitilaa. Kyse on vain siitä, mitkä rajoitukset estävät sen tai mitkä sosialivaltion reunaehdot tekevät siitä taloudellisesti kannattamatonta. (vrt. rakennuskustannus = 500€ / m2 ja neliövuokra helposti 5-20e/kk, olettaen niinkin alhaisen taksan, kuin 1e/tunti satunnaisesta pysäköinnistä)

Tapio O. Neva (nimimerkki)

#4 Koska Osmo Soininvaara ryhtyy selvittämään Espoon ja Vantaan liittämistä Helsinkiin? Voihan sen Helsingin laajentaa Espooseen ja Vantaalle niin alkaa jälleen mahtumaan. Nurmijärvelle pitäisi jatkaa länsimetroa. Näin itähelsinkiläset Tony Halmeenkin äänestäjät pääsisivät sutjakkaasti Itä-Berliinistään Länteen.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

#5 Minusta julkishallinto pitäisi siirtää yliopistoista alkaen ja jatkaen valtion keskushallintoon Helsinkiä halvemmille tonteille. Ei ole mitään järkevä pitää puliukkoja ja muita valtion virkaimiehiä, kuten ministeriöiden ja virastojen virkaimiehiä Suomen kalleimmilla tonteilla veronmaksajien elätteinä. Ensin maksetaan veroja ja sitten maksetaan siitä, että joudutaan virkamiesten kanssa kilpailemaan kiinteistöelintilasta.

Cyclox (nimimerkki)

Sähköautojen yleistyminen ei "mullistaisi" sähköntarvetta. Oheinen laskelma antaa mielikuvan asiasta:

http://spreadsheets.google.com/pub?key=pyhrpO9L3eJ...

Sähkön lisäkulutusta voidaan kompensoida monilla säästöillä. Katujen valaistus LED-valoilla jne. Moni auto on nykyäänkin useita tunteja päivässä sähköverkkoon kytkettynä moottorinlämmittimen takia.

Energiankulutukseen vaikuttaa olennaisesti se, millä strategialla liikenneturvallisuutta kehitetään ja millainen on liikennekulttuuri. Nykyinen liikennekulttuuri on "aggressiivinen" ja turvallisuus taataan enimmäkseen passiivisilla järjestelmillä. Eli tärkeintä on suuri nopeus ja kiihtyvyys, ei niinkään matka-aika. Samaten onnetemuudet ovat väistämättömiä ja voidaan vain minimoida seurauksia painavilla, passiivisilla, turvarakenteilla.

Tulevaisuuden auto voisi kulkea joutuisasti, jouheasti ja törmäilemättä. Kevyesti ja sähköllä. Egon jatkeeksi se olisi tosi huono ja siksi omanarvontuntoa joutuisi etsimään muualta kuin "voitoista" liikenteessä.

nises (nimimerkki)

Höh

Miksi luulette että autojen määrä jotenkin helsingissä kasvaisi jos työssäkävijät vaihtaisivat autonsa toisenlaisiin? Eivätkä tällaiset muutokset yhdessä yössä tapahdu. Voi jeesus, joku keksi sähköauton, nyt niitä on huomenna satamäärin jokapaikassa :D

Toiseksikin, työmatkalaisen auton olisi varmaan hyvä kulkea yli 60 km/h, jotta sillä voi ajaa moottoritiellä. Kyllähän helsingin sisääntuloväylät ovat moottoriteitä. Ja ai niin. Suomessa asuu porukkaa muuallakin kuin helsingissä. Eli jos tuote tehdään, niin ainakin itse suunnittelisin sen toimivaksi muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.

Minun mielestäni suomen varsin nollatasolla olevaan sähköautobisnekseen voisi antaa tuulta järjestämällä sähköautoille määräaikaisen verovapauden. Paino siis sanalla määräaikainen. Muutenkin pioneerihenkeä voisi edesauttaa erilaisilla helpotuksilla. Itsekin olen bensa-auton omistaja, mutta jos kunnon vaihtoehtoja alkaisi ilmaantua, voisi sähköutoakin harkita.

Ja vaihtoehtojahan ei ilmaannu ennen kuin siihen "pakotetaan". Eli suomeksi kannustetaan taloudellisesti (verotus, tuet) tai lainsäädännöllisesti. Kuinka moni esimerkiksi olisi ostanut energiansäästölamppuja, jos siihen ei pakotettaisi normaalien hehkulamppujen myynnin lopettamisella. Nyt nuokin lamput tulevat kovalla rytinällä. Ja kyllä, vielä on lastentauteja, hinta on kalliimpi ja muotoilu osittain häiritsee silmää. Mutta odottakaa 5 vuotta niin tuostakaan ei kovin moni marise. Tuotteet kehittyvät.

Markku (nimimerkki)

150 km matka latauksella hyvissä oloissa, mutta ei talvella, toimii vain lähiliikenteessä.
Perinteinen tekniikka on silti voimissaan, markkinoiden parhaat eco-dieselit kulutttavat todellisuudessa alle 5 l/100 km, tankillisella 1500 km, kuljettaen
4-5 ihmistä. Hyötysuhde kehittyy yhä jonkun verran, autoissa on katit ja hiukkassuodatttimet

Seuraava polvi on dieselhybridi, kulutus vähenee ja toimintasäde säilyy. Haittana on hinta, kaksi moottoria, monimutkainen elektroninen ohjausjärjestelmä.
Täyssähköiseen yleiskäyttöiseen toimivaan ajopeliin on vielä matkaa ja vaaditaan aikaa.

Valtiovallan toimet vähäpäästöisten ja kulutuksisten h-autojen suhteen on vähintään kaksijakoinen, verotulot vähenevät rajusti kulutuksen puoliintuessa parhaimmalla saatavissa olevalla tekniikalla. Ne ovat myös hankinta-hinnaltaan edullisempia alhaisten co2 päästöjen takia. Sama tilanne on sähkökayttöisillä.

makemäki (nimimerkki)

Polttomoottoriauton moottorin lämmitys sähkällä vie 0,5kw 2t ajan eli 1kwh. Sähköauton (30kwh) virrantarve on 30 kertainen. Kymmenille tuhansille autoille ei kertakaikkiaan löydy tarpeeksi virtaa ilman mittavia investointeja.

30kwh akun hinta on vähintään 8000€. Tosin Suomessa valmistetaan myös 30 000€ hintaisia akkuja. Arvioitu käyttö-ikä akuille on 10 vuotta. Suomessa harrastetyönä valmistettu E-Corolla tarvitsi sähköisiä osia 30 000€ arvosta. Lisäksi tulee laskea jokin hinta työlle ja käytetylle Corollalle.Ja tuloksena on käytetty auto.

Uudessakaupungissa valmistettu Think-sähkökottero maksaa Norjassa 24 000€ ja lisäksi akunvuokra 24 000€ 10vuodessa. Suomessa ajokkia ei ole edes yritetty myydä. Ehkä nämä esimerkit riittävät kertomaan kuinka järjetöntä haihattelua sähköautohysteria on.

Ensimmäinen polttomoottoriauton korvaajaksi hinnan, käyttötilojen ja turvallisuuden kannalta sopiva sähköauto lienee tuotannossa joskus v.2040 jälkeen. Siihen asti sähkökotterot eivät korvaa nykyisiä autoja, vaan tulevat niiden lisäksi kuormittamaan kaupunkien katuja.

Cyclox (nimimerkki)

Makemäki voisi ajatella asiaa hieman pidemmälle. Nykyisen autoilukulttuurin sähköistäminen johtaisi juurikin mainitsemaasi tilanteeseen. Perustellusti voitaisiin todeta, että eihän se onnistu.

Mutta toisaalta, energiatehokkaalla ajoneuvolla pystyisi 1 kWh energialla ajamaan ainakin 10 km, eli enemmän kuin keskimäääräinen työmatka. Nyt se energia kulutetaan moottorin lämmittämiseen. Enemmänkin kulutetaan, jos lämmitetään myös auton sisätilat.

Eihän pelkkä sähköauto vuosiin tai vuosikymmeniin sovi kaikille. Pitkiä matkoja ajavat ja spontaanisti matkoja tekevät varmast ahdistuisivat toimintasäteen rajoituksista. Mutta monen kakkosauton korvaajaksi siitä olisi jo tänään.

Toimintasäteenkin parantamiseen on keinoja valmiina. Esimerkiksi Valmetin tekemään sähköautoon on hyvin helppoa lisätä polttomoottoriaggregaatti lataamaan akkua pidemmillä matkoilla.

Tottakai on helppo löytää argumentteja sähköautoa vastaan, jos haluaa säilyttää nykyisen autoilukulttuurin 100%:sesti. Eli katumaasturin suksiboxi katolla pitää mennä yhdellä latauksella Lappiin, ennenkuin sähköauto on osoittanut toimivuutensa. Luulisin, että tilanne ei ole tällainen, vaan kaupunkireissuja ajellaan paljonki sähköllä jo lähivuosina, mutta vielä 2030-luvulla päästellään jossain pitkää suoraa viimesen päälle tehokkaan mäntämoottorin voimin.

Mutta enhän mä näistä mitään tierä kun oon vaan autoinssi....

Tekniikan lisensiaatti (nimimerkki)

Enemmän merkitystä on tietoliikenteen kehityksellä ja etätyöllä. Nykyisin suurin osa kokouksista ja projekteista tapahtuu netissä.
Uskon enemmän Nokiaan kuin Valmettiin.
Sähköauto on kaunis ajatus. Dieseleilläkin on ollut vaikeuksia tänä talvena. Voi kuvitella miten kinokset olisi täynnä hyytyneitä sähköautoja.
Trend is your friend eli nämä talvet nyt sitten toistuvat kun suunta muuttui.
Itselläni on sähköpolkupyörä jolla kesäisin kun ei sada ajelen.

siviilitarkkailija (nimimerkki)

Kuten todettua ylempänä, pakkanen vaikuttaa sähköauton akkuun erittäin haitallisesti. Helsingin katujen sähköistäminen (ylhäällä katuvaloin ja alhaalla latauspistorasioin) on hullun hommaa. Lisäksi jos sähköautot lisääntyisivät, niille tulisi hirvittävä sähköautovero jolla joku kommunistisen kokoomuksen kiintiö-alivaltisihteeri valtiovarainministeriössä varmistaisi verotuoton valtiolle.

Energiansäästölamput, joista nises mainitsi, käyvät hyvin järjettömästä poliittisesta sekoilusta jonka seurauksena luontoon joutuu hirvittävät määrät elohopeaa sekä myrkyllisiä metalleja. Kun odotamme 10 vuotta, niin tänään luontoon laitettu raskasmetalli alkaa poikimaan hirvittäviä vaurioita joita viimeksi nähtiin vain maailmansodan jälkeisten teollisuusbuumien jälkeen. Hehkulamput ovat paljon ympäristöystävällisempiä ja turvallisempia kuin energiansäästölamput. Ilmeisesti edelliset uhrit ovat kuolleet niin kauan sitten että uuden sukupolven pitää taas kokeilla onko raskasmetalli ihmisessä ja luonnossa vaarallista? Kyllä. Kyllä on.

finbatt (nimimerkki)

Milläs se sähköauto lämmittää matkustamon talvella? Sähkövastuksellako?

Antonius (nimimerkki)

10 # Hoh !

Sähköauto tulee kyllä - ehkä on vain parempi että hiukan hitaammassa tahdissa. Kehittelylinjoja on useampia. Aika näyttää mikä niistä on kehitys/elinkelpoinen.

Suomen olosuhteisiin saattaisi sopia parhaiten metanoli. Jakelukava olisi valmis - vain yksi mittari/pumppu nykyisten rinnalle. Polttokenno, kondensaattori, akku pyörännapamoottorit. Ei lainkaan mäntämoottoria.

Akkukapasiteettia tarvittaisi vain 10% sähköautoon verrattuna. Hyötysuhde huomattavan hyvä - akkupaketti voidaan lämpöeristää ja pitää pienellä katalyytillä jatkuvasti lähtövalmiina sielläkin missä ei kärryä saa liekaan.Mekaniikka erittäin yksinkertaista ja kestävää. Kennot ja ohjauselektroniika kierrätettävää.

Metanolin valmistus on periaatteessa helppoa jätteistä ja mikrobiologinen oikopolku löydettävissä. Metaanin dekrakkaus yksi nopea vaihtoehto.

Gesär (nimimerkki)

Sähköautojen osuus Suomessa tulee olemaan Euroopan pienimpiä. Tästä pitää huolen verotus. Meillä sähköautoja rangaistaan diselverolla (käyttövoimavero). Tämä siis käyttömaksun, autoveron ja ALV:n päälle.

Ja siinä vaiheessa kun ihmiset ryhtyvät toden teolla ostamaan sähköautoja tai 2l satasella kuluttavia dieselhybridejä (Peugeot 3008), valtio muuttaa verotuksen kilometripohjaiseksi. Ihmiset saavat näpeilleen.

Sosialismi ei ole toiminut missään päin maailmaa, eikä se toimi Suomessakaan. Kovasti kyllä yritetään. Kokoomus ei eroa tässä asiassa muista kartellipuolueista. Ainoa tapa liikenneverotuksen järkeistämiseen Suomessa on järkeistää valtion rahankäyttöä. Sitä ei ainakaan tämä hallitus ole yrittänyt - päinvastoin. Velaksi elvyttäminen, jatkuva kehitysmäärärahojen nosto ja muu maailmanpelastaminen on hiponut hurmoshenkisyyttä.

Seuraava autoni taitaa olla Viron rekisterissä.

JP (nimimerkki)

Vai olisiko sittenkin kätevin tapa ratkaista ongelma joukkoliikenteeseen panostamalla?

Brandheim (nimimerkki)

Kyllä bensiini ja dieselautot ovat katoavaa tekniikkaa.Eniten näiden valmistusta kannattaa öljyteollisuus.

Joskus Austraalialainen kaveri teki öljysuodattimen joka suodatti wc-paperirullalla auton öljyä ja rullaa vaihtamalla öljy pysyi käyttökelpoisena 600 000 -800 000 km:a.Öljy yhtiöt esti ko . kehittelyn (en tiedä onko asia tosi) Mutta kuitenkin eipä ole öljysuodattimia kehitelty sen enempää.

Juuri tuli tv.sta( 7.3.2010) Amerikkalaisesta joka ajoi Toyotan valmistamaa sähköautoa(hinta 39 000 $ josta on E-bayssa tarjottu 65000 $) jonka oli ostanut uutena .Auto kulki moottoritiellä 135 km/h ja toiminta säde n. 150 km:a.Öljyyhtiöt esti auton laajemman myynnin.??

Aurinko on kuulemma paljon suurempi energian lähde, kuin maassa olevat öljyt tai Atomivoimalla tuotettu sähkö.Pohjoinen alue maapallolla kyllä vaatii omia ratkaisuja , verotuksella ei saisi estää aurinko sähkön edistystä.

Cyclox (nimimerkki)

"Milläs se sähköauto lämmittää matkustamon talvella? Sähkövastuksellako?"

Ei, vaan koivuhalolla. Sillä lämpiää vaikka sauna.

Lämmityskysymys tulee aina esiin. Sähköautojen kohdalla joudutaan myös auton lämmityksen ja ilmanvaihdon energiatehokkuuteen uhraamaan ajatuksia. Tähän asti ei ole tarvinnut, koska polttomoottorista on tarjolla kymmeniä...satoja kilowatteja "ilmaista" hukkatehoa.

Sähköauton ratkaisuja:
- sisätilan lämmitys latausaikana
- korin lämpöeristys (auttaa myös viileänä pysymistä kesällä)
- lämmöntalteenotto (kuten asuinrakennuksissakin tehdään). Nykyään auto suoltaa pakkasella ulos 20 asteista ilmaa, vaikka olisi hyvin yksinkertaista rakentaa lämmönvaihdin ottamaan lämpö talteen.
- lämmityksen tarkempi kohdistaminen (ip-lämmittimet)
- polttoainelämmitin. Lämmittimessä polttoaine kuitenkin palaa puhtaammin kuin polttomoottorissa ja voidaan käyttää uusiutuvia energiamuotojakin.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

#21 Aurinko on kuulemma paljon suurempi energian lähde, kuin maassa olevat öljyt tai Atomivoimalla tuotettu sähkö.Pohjoinen alue maapallolla kyllä vaatii omia ratkaisuja , verotuksella ei saisi estää aurinko sähkön edistystä.

Ydinvoimaa lukuunottamatta aurinko on A I N O A aidosti primääri energianlähde, jonka seurausta kasvien kautta ovat mm. fossiiliset polttoaineet. Aurinko on fuusioydinenergiaa, jossa vetyatomit yhtyvät heliumatomeiksi. Ellei aurinkoa olisi, ei olisi tuulivoimaakaan.

universal (nimimerkki)

Tekniikan lisensiaatille tiedoksi, että "etätyö", kuten "paperiton toimisto", ovat olleet tulossa viimeiset 20 vuotta. Koskahan ne oikeasti tulee ?

Sähköauto sen sijaan tulee aivan varmasti. Vain aikataulusta neuvotellaan. Ja siitä, kunka tarvittava sähkö tehdään.

Hannu (nimimerkki)

Kerro meille miksi et kulje julkisilla

Antonius (nimimerkki)

"miksi et kulje julkisilla"

Sitä pitää kysyä AKT;ltä - Wälläriltä tai kukasenytonkaan.
Sinnemäeltä sieltä mäeltä - symbioosi öljymagnaattien kanssa näkyy.

eerlo (nimimerkki)

Hyvä artikkeli. Tässä toinen juttu:

Kokoomuksen kansanedustaja Petri Pihlajaniemi karkaa paikalta kun häneltä yritetään kysyä nimeänsä ja puoluetta jossa on: http://www.youtube.com/watch?v=BiIAddK9RO4

KANSANEDUSTAJA PAKENEE PAIKALTA

Olavi (nimimerkki)

Hyvä kirjoitus.

Aiemmin toisaalla kirjoittelin: Tulevaisuuden laivat pitää myös olla hybridejä. Päiväsaikaan ja satamissa ne lataavat akkuja, lisäksi erilaiset purjeet hyödyntävät tuulia ja keräävät aurinoenergiaa. Merivirratkin tuottavat energiaa. Öljy ja maakaasu loppuvat aikanaan, joten kehitystyö on aloitettava heti. Öljyteollisuus on jarruttanut kehitystä.
Biopolttoaineetkin saastuttavat kuten öljy eli niistäkin on harmeja.
Vielä löytyy muitakin saastuttamattomia voimanlähteitä.

Antti-Johannes (nimimerkki)

Hyvä kirjoitus. Toivottavasti vain ymmärretään se, miten sähköistäminen vaatii oikeita energiaratkaisuja. Eli runsaasti uusia ydinvoimaloita.

Pekka1 (nimimerkki)

Mielenkiintoinen fakta Halmeesta maininneelle: mies sai Itä-Helsingin lisäksi huomattavan paljon ääniä myös mm. Kaivospuistosta ja muilta kantakaupungin alueilta, joissa elinolot ovat siedettävät.

Mulukku (nimimerkki)

#4 ja #5 ja vähän muutkin:

Liikenne Helsinginniemelle ei ole lisääntynyt kuin muutaman hassun prosentin viimeksi kuluneiden liki 40 vuoden aikana. Tällä hetkellä se on jopa vähäisempää kuin huippuvuosina parisenkymmentä vuotta sitten. Liikenne on lisääntynyt lähinnä kehillä ja sisääntuloväylillä hieman kauempana keskustasta. Siten on aivan turhaa kitistä ydinkeskustan automääristä. Ovat ne sinne ennenkin mahtuneet.

Asian voi tarkistaa osoitteesta www.helsinginymparistotilasto.fi

Roberto (nimimerkki)

Otetaan esimerkki: Parin vuoden takaisten tietojen mukaan Porvoosta käy pääkaupunkiseudulla n. 5000 ihmistä töissä. Näistä n. 700 käyttää bussia. Yhteydet ovat tänään vielä paremmat - vuoroja lisätty - joten lisää käyttäjiä on varmaan tullut jonkin verran. Joten sanotaan karkeasti että n. 1000 käyttää bussia. Joka päivä suhaa siis n. 4000 autoa (harvat menevät kimppakyydillä) n. 100 km, tekee päivässä 400 000 km ajoa yksityisautoilla Porvoon ja Hesan välillä. Jos näistä suurin osa olisi sähköautoja (tai ladattavia hybridejä), niin pienenisi jo tämä kahden kaupungin välisen työmatkailun ympäristökuormitus reippaasti.

Työmatka Porvoosta Helsinkiin menee julkisilla helposti seikkailemiseksi, joten suuri osa tulee kumminkin käyttämään omaa autoa tällä matkalla - vaikka julkisten yhteyksiä parannettaisiin vieläkin (junayhteys tulee tähän väliin joskus tulevaisuudessa).

Työpaikoilla on usein hyvät edellytykset ladata työpäivän aikana autoa. Luulisi että sellainen järjestely ei ole mikään ongelma - onhan se jo firman imagolle hyväksi että se suosii puhtampaa teknologiaa. Oman työpaikkani parkkihallissa on jo ennestään reippaasti seinäpistokkeita. Jos työpäivän aikana voi ladata, niin sähköauton (tai ladattavan hybridin) toimintasäde ei tarvitse olla "normaali tapauksissa" kovin pitkä, jos se on hankittu päivittäistä työmatkaa varten. Moottoritienopeus olisi toki ehdoton. Sitäpaitsi monessa (Helsingin ulkopuolisessa) taloudessa on kumminkin kaksi autoa - olkoon se toinen sitten se hieman vanhempi polttisauto jolla voi tehdä myös ne pidemmät matkat. Ladattavalla hybridillä pärjäisi tänä päivän kaikki ajot, myös lomareissut...

Nyt valtion pitäisi todellakin tulla vastaan näin aluksi kun sähköautot ovat polttomoottoriautoja kalliimpia, jotta kyseiset autot alkavat yleistymään liikenteessä (vaikka teknisesti katsoen on sähköauton valmistaminen halvempaa; m.m. vähemmän osia. Akuista otetaan vielä tänä päivänä kiskurihintoja, mutta löytyy sitä m.m. edullisia kiinalaisia valmistajia). Sehän on nurinkurista että Suomessa valmistetaan sähköautoja, mutta niitä ei myydä täällä (verotuksellisista syistä). Itse menen valtaosan työmatkoistani Porvoosta Helsinkiin bussilla, mutta välillä joudun ottamaan oman auton esim. kiireiden ja perhesyiden takia. Kyllä minä ne ajot tekisin ehdottomasti mieluiten sähköllä.

Epäilijä (nimimerkki)

Suurin osa miehistä kulkee yksityisautolla koska eivät osaa käyttää julkisija tai kokevat ne niin epämiellyttäviksi. Erityisesti muualta Helsinkiin muuttaneet kulkevat ennemmin matkat omalla autollaan vaikka kotiovelta menisi bussi suoraan työpaikan eteen, koska eivät kehtaa paljastaa maalaisuuttaan leimauslaitteella.

Kirsti H (nimimerkki)

Outi Mäkelälle: tarkoitatteko sähköautoa, jonka Lappeenrannan teknisen yliopiston opiskelijat ovat suunnitelleet ja rakentaneet? Valmetin kanssa. Siis Etelä-Karjalassa, maakunnassa.

Jaku (nimimerkki)

Ei kannata pelkästään sähköautoja ihailla, on olemassa myös sähköllä kulkevia skoottereita ja moottoripyöriä, kesällä semmoinen on hyvin kätevä kulkuväline ja on hinnaltaan huomattavasti sähköautoa edullisempi.

http://www.sisilisko.fi/tuotteet/

http://www.motomarine.fi/cms/index.php?option=com_...

Roberto (nimimerkki)

"33"

Jep, mutta osan näistä miehistä voisi hyvin saada sähköauton rattiin, jos ajokin hinta ei ole ylitsepääsemätön (esim. Norjassa ovat sähköautot vapautettu veroista). Jos ei ole kovinkaan ekohenkinen, niin voihan se itse ajamisen edullisuus sitten houkutella; jos sellaisen perheautokoon sähköauton keskikulutus on noin 20 kWh/100 km, niin 100 km:n matkaan tarvittavan ladatun sähkön hinnaksi tulee vain 1,27 euroa (käyttämäni yhtiön yösähkö maksaa 6,35 senttiä / kWh). Vertaa sitä siihen että saman koon bensa-auto kuluttaisi ehkä noin 7,5 l/100km = 10,50 euroa/100km (bensan hinta n. 1,4 e/l)

Itse käyttäisin sähköauton lataamiseen ekosähköä.

Akut pitää toki jossakin vaiheessa vaihtaa, mutta niidenkin hinnat tulevat aivan varmasti laskemaan reippaasti - kun vertaa vaikka miten kännykkäakkujen hintojen kanssa on käynyt. Joten kun sellainen toimenpide on ajankohtainen joskus 5-15 vuoden päästä auton hankinnan jälkeen - riippuu paljonko ajaa sekä auton kantamasta joka määrää kuinka usein joutuu lataamaan - niin se ei varmaankaan kustanna joitakin tuhansia euroja enempää. Tätä kulua kompensoi halpojen kilometrien lisäksi sekin että vuosien saatossa menee sähköauton huoltoihin (yksinkertaisen tekniikan takia) vähemmän rahaa kuin polttomoottoriauton.

Ja vaikka akkujen hinnat eivät laskisikaan hirveästi, niin itseäni ei haittaa vaikka sähköauton käyttökulut menisivätkin loppupeleissä aika tasan polttomoottoriauton kanssa - kyllä puhtaampi omatunto on itselleni tärkeämpi :)

Nääs (nimimerkki)

Miksi kukaan ei älyä laittaa pientä agrikaattia (5-20hp) sähköautoon?
- Agrikaatti varmistaisi, että koskaan et jää tielle - vauhti vain hidastuisi.
- Sillä voisi tarpeen mukaan ladata autoa.
- Agrikaattista saisi myös lämpoä.
- Agrikaatti mahdollistaisi pienempi kapasiteettiset akut (samalla myös halvemmat).
- jne.

Roberto (nimimerkki)

"36"

Toki, mutta mielestäni se agregaatti saa samalla olla sen kokoinen että sen voimin pystyy ajamaan ihan normaalisti, markkinoille laajasti tulevien sarjahybridien malliin (Opel Ampera, BYD F3DM j.n.e.). Esim. sellainen 50-100 km:n akusto takaisi sen että useimmat pystyisi ajamaan töpselisähköllä valtaosan ajoistaan. Agregaatti saisi toimia bioetanolilla.

Vielä nyt ennen kuin pikalatausasemia (tai akunvaihtoasemia) on pystyssä, on sarjahybridi hyvä välimuoto jos tarvitsee autoa myös pitkille matkoille.

Anders (nimimerkki)

Sähköauto ei yleisty ennen kuin se on suhteellisen lähellä
polttomoottorin tuomaa tasoa, koska suurella osalla Kuluttajista ei ole
varaa pitää montaa eri automallia pihassa. Jos pitää pystyä tekemään
loma- ja mökkimatkojakin autolla, ei liene kysymystä valitseeko
sähkön vai bensan. Postiautoiksi, paikallistakseiksi jne. sähköauto
voi vakiintua nopeastikin.

Toimituksen poiminnat